Peqqussutissatut siunnersuummut nassuiaatit

 

Nalinginnaasumik nassuiaatit

 

Namminersornerullutik Oqartussat kommunilluunniit inissiaataanni attartortittakkani inigisaminnik tigusinissaq siunertaralugu attartortunut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiit peqatigiiffiinik pilersitsisunut aallarnisarneranni ingerlatsinerannilu atugassarititanik pitsanngorsaaniarluni siunnersuutip kingunerissavai attartortitsisup attartortumut piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissiaatileqatigiit peqatigiiffianni peqataarusunngitsumut inissianik taamaattunik neqerooruteqarnissaannut periarfissat pillugit, aammalu attartortut pineqartut piffissap sivisuup ingerlanerani attartornerminnik taamaatinnissaannut periarfissaq pillugu malittarisassat nutaat.

Tamatumunnga peqatigitillugu siunnersuut ineqarnermut akiliutip naatsorsornissaanut aammalu naatsorsuinermi tunngavissanut ataasiakkaanut malittarisassanik erseqqissakkanik imaqarpoq. Ineqarnerup nalinginnaasumik nutarterneqarneranut atasumik pingaartumillu ineqarnermut akiliutit nutarterneqarnerisa naammassineqaqqammersut kingunerisaannik Naalakkersuisut pingaartippaat ineqarnermut akiliutip ilaa aningaasaliissutigisimasanit piginnittumut iluanaarutaasussaq oqaluuserissagaat aalajangersassagaallu.

1995-imi ineqarnerup nutarterneqannginnerani aningaasaliissutigisimasanit iluanaarutaasussaq illup sananeqarnerani akiata tamarmiusup 2,75 %-eraa, tassa imaappoq akit siulliit. 1995-imi naatsorsuineq ima allanngortinneqarpoq illup sananeqarnerani akianit 6.500 kr.-init siullernit aningaasaliissutigisimasanit iluanaarutissat naatsorsorneqartaratik. 2002-mi ineqarnermut akiliutip nutarternerani aningaasaliissutigisimasanit iluanaarutissat procentiat illup sananerani akiata 1,5 %-ianut appartinneqarpoq, tassa imaappoq akit siulliit.

Naak Naalakkersuisut naatsorsuutigigaluaraat aningaasaliissutigisimasanit iluanaarutit procentiat ukiuni aggersuni allanngussanngitsoq, Inatsisartut naalakkersuinikkut aningaasaqarnikkullu tulleriiaarinerminnut allanut atatillugu, assersuutigalugu ineqarnikkut isumaginninnermik suliassaqarfiup iluani siunissami suliniutinut atatillugu, procentip angissusissaanik Inatsisartut aalajangiisussanngortinneqarput.

Allannnguutissatut siunnersuut A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut, KANUKOKA-mut, SIK.-mut, GA-mut, Grønlandsbanken A/S-imut, Sparbank Vestimut, Nuup Kommunianut, Aningaasaqarnermut Pisortaqarfimmut Aqutsinermut Pisortaqarfimmullu tusarniaatissatut nassiunneqarpoq. Siunnersuut tusarniaanermi akissutit malinniarluarlugit iluarsisaavoq.

Peqqussutissatut siunnersuutip allaffissornikkut kingunerisassai

Peqqussutissatut siunnersuut A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut kommuninulluunniit namminneq inissiaatiminnik attartortittakkanik ingerlatsisunut allaffissornermik ingerlatsinikkut kinguneqassanngilaq. Ineqartut allat inissianik piginneqatigiiffiliorneranni inimik attartortoq pisinnaatitaaffimmisut attartukkamini ineqaannarusuttoq, siornatigut ininik piginnittut ini attartugaq allaffissornikkut aqunneqarnera ingerlatiinnassavaat. Inissiat taakkua aqunneqarnerat allaffissornikkut imatorsuaq nanertuutaanissaat ilimagineqanngilaq.

Peqqussutissatut siunnersuutip aningaasatigut kingunerisassai

A/S Inissiaatileqatigiiffik INI-mut imaluunniit kommuninut aningaasaqarnikkut kinguneqarnissaa naatsorsuutigineqanngilaq. Inissiat attartortittakkat piginneqatigiiffinngortinneqarnerannut atatillugu ininik attartortut sinnerisa allaffissornikkut aqunneqarnerat immikkut aningaasartuutigineqassappat, siornatigut ininik piginnittut aningaasartuutit taakkua immikkut akilertassavaat.

 

Aalajangersakkanut ataasiakkaanut nassuiaatit

 

§ 1- imut

§ 1, nr. 1-imut

Aalajangersakkap inissiat illuutip piginneqatigiilluni pigisatulluunniit inissianngortinneqarneranut atatillugu inissiamut siunertat allat tunulliullugit innersuunneqarnissaat nassataraa, nutarterinernut isaterinernulluunniit atatillugu innersuussutit pinnagit.

§ 1, nr. 2-mut

Aalajangersakkap attartortup inigisami piginneqatigiiffinnut pigisassatulluunniit peqataanissamut kissaateqanngitsup inimi assinganik atugassinneqarsinnaatitaanissaa nassatarissavaa. Inissiaq malittarisassat atuuttut naapertorlugit naammaginartumik angissuseqassaaq pitsaassuseqassallunilu sapinngisamillu ineqarnermut akiliut nuuffigisamiit annertussusia naapertuutissaaq.

§ 1, nr. 3-mut

Aalajangersagaq pisortat inissiaataat attartortittakkat najugaqatigiiffinnut aningaasaqarnikkut namminersortunut agguataarneqarnissaannik nassataqassaaq. Najugaqatigiiffiit tamarmik najugaqatigiiffimmi siulersuisunik toqqaasinnaapput, najugaqartut najugaqatigiiffiullu soqutigisaanik isumaginnittussanik. Najugaqatigiiffiit angissusissaat najugaqatigiiffiillu siulersuisuinik qinersineq suliassaallu pillugit Naalakkersuisut erseqqinnerusumik malittarisassiornissaat piumasarineqarpoq.

Aammattaaq aalajangersagaq aalajangersakkamut atuuttumut sanilliullugu annertunerusumik allannguutinik nassataqassanngilaq, kisiannili paragrafinut attuumassuteqartunut innersuussutaasunut naleqqussaanerinnaalluni.

§ 1, nr. 4-mut

Aalajangersagaq missingersuusiornermut atatillugu najugaqatigiiffiup ukiut tamaasa misissorneqartarnissaanik nassataqassaaq. Attartortitsisup najugaqatigiiffimmi siunersuisut peqatigalugit najugaqatigiiffiup nalinginnaasumik aserfallatsaalineqarnera aammalu ukiuni aggersuni suut suliarineqartariaqarnersut pillugit oqaloqatigiissapput. Taamatut siumoortumik oqaloqatigee-reernermi attartortitsisoq missingersuutinut siunnersuusiussaaq, taanna missingersuutit attartortitsisumit inaarutaasumik akuerineqannginnerini najugaqatigiiffiup siulersuisuisa oqaloqatigiissutigissavaat.

Attartortitsisup attartortut suliassat isumaqatigiissutigineqartut qanoq ingerlanneqarnissaat pillugu ilisimatittassavai. Aalajangersagartaaq najugaqatigiiffiup ukiumoortumik naatsorsuutaanik kukkunersiuisarnissamik najugaqatigiiffimmullu akuerisassanngorlugit saqqummiunneqartarnissaannik nassataqassaaq. Attartortitsisup kukkunersiuisitsisarnissaa piumasaqaataavoq.

Aammattaaq aalajangersagaq aalajangersakkamut atuuttumut sanilliullugu annertunerusumik allannguutinik nassataqassanngilaq, kisiannili paragraffinut attuumassuteqartunut innersuussutaasunut naleqqussaanerinnaalluni.

§ 1, nr. 5-imut

Aalajangersakkami pisortat inissiaataanni attartortittakkani ineqarnermut akiliutip aningaasartuutit malillugit angissuseqarnissaa aalajangerneqarpoq, oqimaaqatigiissumik akiliummik taaneqartartumik, tassani najugaqatigiiffiup isertitai najugaqatigiiffiup aningaasartuutaanut naapertuutissallutik. Isertitat pingaartumik ineqartut ineqarnermut akiliutaanninngaanneersuussapput. Aningaasartuutit tassaassapput aningaasat najugaqatigiiffiup ingerlanneqarneranut akiliutissat. Tassaasinnaapput attartortitsisup aningaasaliissutinit iluanaarutissai, ingerlatsinermi aningaasartuutit nalinginnaasut, assersuutigalugu sillimmasiinerit, aserfallatsaaliineq eqqiaanerlu, najugaqartut sammisassaqarneri, kiisalu nutarterinissamik iluarsaassinissamillu pilersaarutinut unerartitat. Siunertanut assigiinngitsunut unerartitat pillugit malittarisassat erseqqinnerusut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

Aalajangersagaq najugaqatigiiffiup ingerlatsinermut missingersuutai akuerineqarsimasut naammassiniarlugit ineqarnermut akiliut qaffanneqassappat attartortitsisup qaffaanissaq pillugu qaammatit pingasut sioqqullugit ilisimatitsissutiginninnissaanik nassataqarpoq. Aammattaaq aalajangersagaq najugaqatigiiffiup siulersuisui nutarterinermi, (allanngortiterinerit, tassunga ilanngullugit innaallagissamut sipaarniutit teknikikkullu atortulersuutit) imaluunniit atortunik ataatsimoorussanik (errorsiveqarfiit, init ataatsimoorfiit, pinnguartarfiit, biilit uninngasarfii il.il.) naammaginartumik suliarinnittoqarnissaanik aalajangiisinnaanerannik nassataqarpoq.

Tamatumunnga peqatigitillugu najugaqatigiiffiup siulersuisui tamatuma kingunerisaanik ineqarnermut akiliutip qaffassutaanik akuerinninnissaat piumasaqaataavoq. Aammattaaq najugaqatigiiffiup siulersuisuisa aalajangiinerat malittarisassat Naalakkersuisunit aalajangersarneqartut malillugit najugaqatigiiffimmi najugaqartut tamarmik ataatsimiinneranni akuerineqassaaq.

Aalajangersakkami nutaatut ilaavoq, Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu aningaasaliissutinit ukiumoortumik iluanaarutissaasa angissusissaat Inatsisartunit aalajangersarneqassasoq, maannamutut procentip angissusissaata Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaatigut aalajangersarneqarnani. 2002-p aallartinnerani ineqarnermut akiliutip nutarterneqarneranut atatillugu procenti sananermi akip 1,5%-iannut angissusilerneqarpoq, taamaattorli ikinnerpaaffilerlugu 7.000 kr.-inik.

Ilisimatitsissutigineqarsinnaavoq,

§ 10, imm. 1-ip maanna inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 11, imm. 1 taarsermagu,
§ 10, imm. 2-ip maanna inatsisartut peqqussutaanni atuuttumi § 12, imm. 1 aamma 3 taarsermagu,
§ 10, imm. 3-p maanna inatsisartut peqqussutaanni § 12, imm. 2 assigimmagu,
§ 10, imm. 4 nutaajummat, procentimmi annertussusia siornatigut nalunaarummi aalajangersarneqareermat, aammalu
§ 10, imm. 5 maanna inatsisartut peqqussutaanni § 11, imm. 2-mut aamma § 12, imm. 4-mut naapertuummat.

§ 1, nr. 6-imut

Aalajangersagaq illuutip sananeqarnerani akip nalunaarsorneqarneranut malittarisassat Namminersornerullutik Oqartussat nalunaarutaannit attartornermut peqqussummut nuunneqarnissaanik nassataqarpoq, sananeqarnerani aki § 1, nr. 4 naapertorlugu Namminersornerullutik Oqartussat kommunillu aningaasaliissutinit ukiumoortumik iluanaarutissaasa naatsorsorneqarnerannut tunngaviusussaammat.

Aammattaaq aalajangersagaq illumi nutartikkami sananeqarnerani akiata naatsorsorneqarnissaanut malittarisassat allanngornerannik nassataqarpoq. Illup nutartikkap sananeqarnerani aki maannamut ima naatsorsorneqartarpoq, nutarterneqarnerata aallartinneqarnerani aki atuuttoq aallaavigalugu, tamatuma kingorna nutarterneqarnerani aningaasartuutit illup pitsannguutai ilanngunneqarlutik. Periaaseq taanna naleqqussimanngilaq, nutarterneqarnerata aallartinneqarnerani sananermi aki atuuttoq illup naleqqassusivianut tulluuttuugajunneq ajormat.

Nutaatut siunnersuut illup nutartikkap sananeqarnerani aki nutarterneqarnerata kingorna teknikikkut aningaasaqarnikkullu naliliineq tunuliaqutaralugu aalajangersarneqarnissaanik nassataqassaq, tamatumani illu pineqartoq ullumikkut akitigut qanoq naleqartiginersoq aalajangerneqassalluni.

Illup teknikikkut aningaasaqarnikkullu nalilerneqarnerata tuniniarneqarnissaminilu nalingata assigiinngissutaa tassaavoq, teknikikkut aningaasaqarnikkullu naliliinermi illup napparneqarnerani atortut, sanaartortunut aningaasarsiat aningaasaliinermilu aningaasartuutit kisimik isiginiarneqartarlutik, imaappoq illup qanoq naleqassusia, tuniniarneqarnerminilu nalinga tassaalluni illup qanoq akilerlugu pisiarineqarsinnaanera. Taamaalilluni sumiiffinni illunik pisiariumaneqarluarfiusuni tuniniaanermi teknikikkut aningaasaqarnikkullu aki qaffasinnerussaaq, akerlianilli sumiiffinni illunik peqarluarfiusuni pisiariumannittoqarfiorpianngitsuni pisiariumannittoqarfiunngitsuniluunniit appasinnerussalluni.

Aammattaaq aalajangersagaq illuliap sananeqarnerani aki kvadratmeterimut 7.000 kr.-inut annertussusilerneqarsimappat aammalu illuliaq atortulersuutinik nalinginnaasumik amigaateqarpat, sananeqarnerani akigititaasoq atortulersuutitigut amigaatigisanut tamanut kvadratmeterimut 1.000 kr.-inik appartinneqartassaaq.

§ 1, nr. 7-imut

Aalajangersagaq inissiani illuutiniluunniit namminersortunit pigineqartuni attartortut ineqarnerminni namminneq atukkaminnut oqartussaaqataanissaasa qulakkeerneqarnissaanik nassataqarpoq. Aalajangersakkap nassatarissavaattaaq, naalakkersuisut siornatigumut naleqqiullugu ineqartut sinniisuinik qinersinermut taakkualu atuuffiinut malittarisassiortartussaasassanngimmata malittarisassiorsinnaasassallutilli. Ineqarnerup ataatsimoortumik nutarterneqarneranut atasumik, taassumalu malitsigisaanik ilimagineqartumik namminersortut illuutaasa attartortittakkat amerleriaatissaanni, pissusissamisuussaaq malittarisassiussalluni, pisortat inissiaataanni attartortittakkani ineqartut aalajangeeqataasinnaanerat assigalugu taakkunani ineqartut aalajangeeqataasinnaanerisa qulakkeerneqarnissaat. Aalajangersagaq inatsisartut peqqussutaanni atuuttumut § 10-mut aamma naapertuuppoq.

§ 1, nr. 8-mut

Aalajangersagaq unioqqutinneqarsinnaanngikkaluarluniluunniit sanioqqunneqarnissaanik aku-ersissuteqartoqarsinnaaneranik aalajangersagaq nassataqarpoq, tamanna attartortumut pineqartumut iluanaarutaassappat peqatigitillugulu iluanaarutip attartortunut allanut atugassarititaasut ajornerulersissanngippagit. Aammattaaq aalajangersagaq aalajangersakkamut atuuttumut sanilliullugu annertunerusumik allannguutinik kinguneqassanngilaq, kisiannili paragraffinut attuumassuteqartunut innersuussutaasunut naleqqussaanerinnaalluni.

§ 1, nr. 9-mut

Aalajangersakkap nassataraa attartukkap qimanneqarnermini iserterfigineqarnermini pissutsimisut aserfallatsaalisaalluni tunniunneqarnissaa. Inissiap qimanneqarneranut atatillugu inissiaq nalinginnaasumik aserfallatsaalineqassaaq tamanna pisariaqarpat inissiarlu nalinginnaasumik iluarsaassatut isikkoqanngippat. Nalinginnaasumik iluarsaassinermi pineqarput qilaat qalipanneqarnissaat, iikkat qalipanneqarnissaat tapetilersorneqarnissaalluunniit kiisalu eqqiaanissaq. Taamatuttaaq naqqit lakkerneqarsimassapput. Attartortoq nammineerluni nuunnermini nali-nginnaasumik iluarsaasinnaappat assassornermilluunniit ilinniagaqarsimasutut illersorsinnaasumik pitsaassusilersinnaappagu attartornerup taamaatinneqannginnerani tamanna pissaaq.

Nutaatut aalajangersakkap nassataraa attartortup nammineq nalinginnaasumik iluarsaassisinnaalernera, ima paasillugu attartortoq nammineq assassornermik sulialimmik sulisitsilluni iluarsaassissasoq. Attartortunut inigisaminni qaammatinit 100-nit sivikinnerusumik najugaqarsimasunut taamaattumillu nalinginnaasumik iluarsaassinermut suli akiliisussanut niuernikkut pissutsit ajornartinngippassuk neqerooruteqartitsinissamut aningaasatigut iluaqutaasinnaanera. Aningaasartuutit appasitsinneqarsinnaappata attartortumut najugaqatigiiffimmullu sipaarutaassaaq, tassami illuatungeriit taakku marluk nalinginnaasumik iluarsaassinermut aningaasartuutit avittussaammatigik.

§ 1, nr. 10-mut

Aalajangersakkap nassataraa attartukkap iserterfigineqarnermisut qimanneqarnermini tunniunneqartussaanera. Attartugaq attartortumit attartortumut allamut tunniunneqartillugu attartulersup inissiaq tigussavaa iikkat, qilaat naqqillu nalinginnaasumik iluarsarneqarsimasut. Qilaat qalipanneqarnerisa, iikkat qalipanneqarlutilluunniit tapetilersorneqarnerisa kiisalu eqqiaasoqarsimanerata saniatigut nalinginnaasumik iluarsaassinermut ilaavoq inissiami naqqit lakkerneqarsimanissaat.

Aammattaaq aalajangersakkap nassataraa attartortup inigisaminik qimatsisup aninermini nammineerluni nalinginnaasumik iluarsaassisinnaanera assassornermik sulialinnik sulisitsinermigut imaluunniit iikkat qilaallu nammineq qalipannerisigut kiisalu naqqit lakkernerisigut. Nalinginnaasumik iluarsaassineq pillugu maleruagassat ersarinnerusut, ilaatigut teknikimut tunngasut, atortussat toqqarnissaannut tunngasut suliallu suliarineqartariaqarnerannut tunngasut Naalakkersuisunit aalajangersarneqassapput.

§ 2-mut

Aalajangersakkami aalajangersarneqarpoq peqqussutissatut siunnersuut 1. juli 2002-mi atuutilissasoq, taamaattorli § 1, nr.1 aamma 3-8 ineqarnermut akiliutit naatsorsorneqartarnerannut aningaasaliissutigisimasanillu iluanaarutinut il.il. tunngasut 1. januar 2002-mit atuutilersumik atuutilissasut. Tamatumunnga pissutaavoq, inatsisartut peqqussutaat atuuttoq 1. januar 2002-mi atuutilermat. Pissusissamisoorsorineqanngilaq, pineqartumi tamatumani inatsisartut peqqussutaata atuuttup peqqussutissatullu siunnersuutip akornanni piffissartaasa tunngasortaat imminnut ungasinnerat. Najugaqatigiiffinni 2003-mut aningaasatigut missingersuutit ineqarnermut akiliutitissaasa naatsorsorneqarnerisa piumasaqaatitaraattaaq peqqussutissatut siunnersuummi aalajangersakkat tunngavigalugit suliarineqarnissaat.